maanantai 24. helmikuuta 2014

there's no place I rather be

Heippa! Anteeksi pikku mykkäkoulu mun puoleltani. Hei mä olen kerrankin nauttinut mun lomasta.
Tai no koulujuttuja on tullut sen verran, että läksyt oon kunnialla suorittanut ja lukenut aika paljon kokeisiin, mutta oon mä hauskaakin pitänyt! Hiihtolomalla päätin nyt panostaa saliin enkä siihen hiihtämiseen niinkään (hah kuulosti silta, että oisin joskus ollukki hiihtämässä).

Koin oikeestaan uusia treeniolosuhteitakin! Kävin Mintun kanssa itiksen SATS:issa ja kivahan se oli, mutta kyllä mun sydän on vihreäksi maalattu Elixiassa. Ja Tuusulaan mennessä sain kokea Keravan uimahallin salin..
No se tilan ja laitteiden puute oikeestaan sai mut tosi luovaksi ja kokeilin ihan uusia juttujakin, mistä sain kivan lisän omaan treeniin.

Lauantaina kävin vielä kaiken lukemisen jälkeen nollaamassa aivot ennen kotiin ja kouluun menemistä. Sunnuntaina muo odottikin juna- ja bussimatka Espooseen. Sunnuntaina oli taas mun perinteinen Zumba,Xycling ja Shape yhdistelmä! Ai että, mä oikeesti tykkään niin sunnuntaista :).

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

destroy what destroys you

Hei, täältä teille kirjoittelee viime yönä kaksi tuntia lattialla nukkunut tyttö. Muuten kun nousin siitä aamulla niin mun vierestä meni ihan törkeen iso tuhatjalkanen. En mennyt paniikkiin, en.

Tänään on onneksi taas sunnuntai eli mun kolme lempi jumppaa putkeen. Zumba, Xycling ja Shape. Haluun mun koulumotivaation takasin, en saa millään itteeni lukee bilsaa. Enkku vielä menee, mutta bilsa ei.

Huomenna taas arki ja maanantai, ihanaa.

lauantai 8. helmikuuta 2014

I got a piece I want an overdose


Heipähei, haluun alottaa sillä, että onpa ollut ihana viikonlopun alku! Musta on oikeestaan ihan kamalaa vaan löhötä kotona olla saamatta mitään aikaseksi tänään eikä eilenkään onneksi ollut niin.

Eilen perjantaina kävin nopsaa salilla ja sitten näin ekaa kertaa isoskoulutuksen ulkona Danielaa ja musta tuntuu, että mulla on vieläki suu ihan kuiva kun tuli niin paljon juttua. Suunitelma oli yksinkertainen, ei suunitelmaa nähdään Helsingissä seikkailuteemalla. Koko bussimatka puhuttiin Danielan kanssa Whatsappissa ja saatiin molemmat vähän kummastelevia katseita ku oltiin räkätetty bussissa meiän keskusteluille. Mitenkäs muuten kuin bussimatkan lopussa kysyin, että missä bussissa muuten oot? 160K, niin mäkin.. hups.


Ei siinä muuta kun vielä asteen kovempaa naurua loppumatka! Tämän jälkeen ehdotin, että jos otettais ratikka jonnekkin jäädään jossain pois ja mennään kahville. Näin tehtiin. Ratikka 2 näytä meille reittisi. Jäätiin jossain ei mitään hajua missä, todennäköisesti Helsingissä pois. Öö.. Täällä ei oo kyllä tasan yhtään kahvilaa, paitsi pari kiinni olevaa.


Päädyttiin lopulta kävelemään aika pitkä matka takasin kamppiin jossa mentiin Picnicciin syömään,nams. Picnicissä parin tunnin juttelun jälkeen lähdettiin just ennen kauppojen sulkemista pois. Illanlopuksi heitettiin vielä yläfemmat ettei tullu kiusallisia hiljaisuuksia,jes!

Danielalla on muuten tosi kiva Englannin kielinen blogi, suosittelen!! paina tästä Jos ei toi kuva markkinoi niin ei sitten mikään.


Tänään, no oli ainakin tarkoitus mennä aamulla Poweriin, mutta kun se kello soi ... Menin kumminkin 11.30 salille ja mun piti shapen jälkeen lähteä kotiin, mutta aattelin käydä vielä nopee juoksemassa. Juoksun aikana muo puras hirvee treenikärpänen ja katoin mitä jumppia ois vielä tulossa.

Juoksin nopeesti lipun Cardio Energyyn ja Stretchingiin. Tämän jälkeen olin kyllä tyytyväinen treeniin. Kotiin päästyä hoidin kotityöt PLUS siivosin huoneen. Kohta suuntaan nokkani Josulle tästä pitäis tulla aika hyvä päivä :).

torstai 6. helmikuuta 2014

all I do is just for you

Eli Pariisi. Se on aina vaan yhtä ihana. Liikenteehen liikennevaloilla ei ole osaa eikä arpaa, ainakaan meidän taksikuskin mielestä.. Perjantai päivä oli pikkunen kaaos.

PSG-Bordeaux pelin piti siis olla lauantaina, mutta peli siirtyi (TAAS) perjantaille. Viimeksihän kun oltiin Pariisissa piti sillonkin mennä kattomaan PSG:n peli, mutta siirtyi meiän lähtöpäivälle. Aikaa meillä oli tosi niukasti ja isi oli meille varannu jo kuljetuksen sieltä viemään tavarat hotellille ja sieltä suoraan peliin. Ja mitäänhän me ei ehitty ruumaan laittamaan vaan käsimatkatavaroilla mentiin koko reissu! (Hiukset EI kiittäneet)

No kumminkin vaihettiin siis lentoa vielä Ruotsissa joten kumpikaan lento EI saanut myöhästyä. Suomen lento lähti ajoissa, jes! Ruotsin myöhässä.. Ja kappasvaan Pariisissa on ruuhka-aika! Eli siihen puolen tunnin matkaan menikin 2h, mutta meidän ihana kuskimme sano, että voi käydä ne meiän laukut tiputtamassa meiän puolesta! Peliin päästiin 8min myöhässä, mutta paikan päällä oli niin mahtavaa, että ei edes huolestuttanu löytyykö meidän matkalaukkuja sieltä :D.



PSG:n 2-0 voiton jälkeen lähettiin kaatosateessa ihmisjoukon mukana lampsimaan metroasemaa kohti. Pikkuhiljaa ihmisjoukko meidän edestä pieneni ja pieneni. Kysyttiin missä päin metro on ja kaikki osotti samaan suuntaan. 3kilometrin väärään suuntaan kävelemisen jälkeen päätettiin mennä taksilla hotellille.

Lauantaina kun pääsin shoppailemaan annoin vähän Pariisin sään vaikuttaa siihen. Ulkona oli n. 15C ja ihmisillä alkoi näkymään shortseja <3. Ennätin olla jo niin helpottunut, että talvi olisi nyt poissa ja nyt saa ostaa kesävaatteita! Koitin ja onnistuin aika hyvin hiljentämään sen äänen mun pääkopassa joka sanoi "Hei Veera lähdet muuten huomenna Suomeen, PAKKASEEN!" No en oo ainakaan myöhässä.

Kun katoin näitä kuvia ja muistelin mitä minäkin päivänä tapahtu niin herranjestas! Miten ehdittiin tehdä niin paljon päivässä ?? En ees jaksa kertoa tänne missä kaikkialla ollaan käyty! Muutes mä maistoin virtahepoa, nam! Hippopotamus rulaa.

                 Moulin rouge

Toi kuutio oli niin awesome, vaikka vihaanki geometriaa niin toi oli pakko nähdä. Pieni jännitys miten tämän päivän toi avaruusgeometrian koe meni! 


Vikan päivän ruoat, mun savulohipasta oli naminamia!

Tossa yksi paidoista missä tänään fiilistelin. Uutena perinteenä oon alkanut kerämään matkoilta shottilaseja. Noi on oikeesti mun mielestä hienoja.

Matka oli tosi kiva ja ehittiin tehdä kumminkin aika paljon kaikkea. Laitan loput ostokset seuraavaan postaukseen. Paluu matkalla vielä mulla oli aikeissa mennä sinne VS:ään joka oli juuri sulkenut kun tulin siihen. Näin kumminkin sielä kaupassa jonkun myyjän ja kysyin jos voisin nopeesti käydä ostamassa ne mun jutut ja maailman ihanin myyjä sanoi tottakai ja päästi mut sisään! 

Se siinä mun matkasta, uskokaa tai älkää karsin noita kuvia :D.

maanantai 3. helmikuuta 2014

soon I'll be gone and your not allowed to come



Heippahei, mietin tosi pitkään, että millä sanalla voisin tämän tekstin aloittaa tai jos voisin jättää ihan tollaset heipat pois, mutta en mä mitään järkevää keksinyt. Mulla on oikeestaan aina vähän sama pulma, en yhtään tiedä miten alottaisin tekstin ja saatan tuijottaa tätä ruutua vaan suu auki muutaman minuutin. Mutta heti kun sen ekan sanan saa siihen niin syntyykin jo jotain tällästä tekstiä..:D

Jos tänään avaisin vähän mieltäni teille. Oon ajatellu tänään tosi jänniä juttuja, saattaa johtua siitä, että tultiin eilen Pariisista ja meiän lento myöhästyi ihan kiitettävästi, että nukkumaan pääsi n. 3am ja herätys oli, koska muulloinkaan kun 6am ja jos 3 tunnin yöunet ei olisi muuten ollut tarpeeksi paha, niin lisätäämpäs tähän se, että aamulla oli kemian koe.

Mutta niin siis siitä miettimisestä.. Miksi ihmiset tuntee häpeää? Miksi me tehdään joistain tilanteista kiusallisia tai nolostutaan. Onko siinä mitään järkeä?  Mietin tätä oikeesti tosi kauan kun olin matkalla (mulle 2 kokoa pienissä korkkareissa jotka puristi mun jokaikisen varpaankynnen seuraavaan varpaaseen) maksamaan tanssitunteja. Tämä tilanne on siis aina jotenkin tosi nolo mulle, miksi ?:D

Kanssa yks juttu mihinkä toi johti muo on se, että olemalla kiusallisessa tilanteessa "you either make or break", en keksi mitään järkeenkäypää suomennosta, mutta mulla on esimerkiksi usein silleen, että en uskalla tehdä/kysyä/sanoa jotain mistä tuskin voi mitään huonoa tapahtua, mutta mun ois tärkee saada tietää/sanoa/tehdä .

Kun mä sitten joskus saan rohkeutta kysyä jotain tai mennä puhumaan jollekkin tulee siitä n.90% kerroista ihan superfiilis ja huomaa lähes aina, että ei se ookkaan niin paha ja kannattaa luottaa itseensä.Voisin kirjottaa tästä ihan hirveesti ja siitä todennäköisesti sais enemmän selkeyttäkin, mutta nyt ei vaan jaksa. Toivon, että edes joku ymmärtää muo :D.

Muo jää aina hirveesti kaduttamaan jos en saanut jotain sanottua, ahaa! Katumuksen tunne tää on hirvee ympyrä enkä tiiä saanko mun pohdintoja teille mitenkään avautumaan.

Nauruhan on aika oleellinen asia ja kiusalliset tilanteet on hauskoja? (Ainakin jälkeenpäin tai jos ei tapahtu itselleen :D). Oon kanssa miettiny tota ennen, että mille ihmiset nauro ennen. Voisko se oikeasti johtua tosta. Mun tekstistä ehkä näkyy, että oon vähä väsyny, mutta nää on mun mielestä oikeasti jänniä ja aika kiinnostaviakin asioita.

Joo viime viikonloppuna oltiin siis Pariisissa isin kanssa pelimatkalla PSG - Bordeaux, jonka PSG voitti 2-0 !WHOOO. Fiilis on kyllä paikan päällä ihan paras. Matkalla törmättiin millon mihinkin ongelmiin, mutta niistä ensipostauksessa kuvien kera!

Ps. Koitin ihan oikeesti muokata tätä tekstiä ja muotoilla sitä sopivasti että siitä sais jotain tolkkua. Totuus on että, noin kahden minuutin ja 50 sekunin päästä simahdan tähän näytölle eli hyvää yötä kaikki <3.

-Veera